Haliaksen vuodenkierto
Kevätmuutto käynnistyy yleensä maaliskuussa talven ankaruudesta riippuen. Maalis‒huhtikuun taitteessa muutto on jo täydessä käynnissä tuhansien haahkojen ja satojen muiden vesilintujen muuttaessa kohti pesimäalueitaan. Halias on yksi Suomen parhaimpia paikkoja nähdä keväisiä kurkimuuttoja, jolloin kurkia lasketaan jopa tuhansia yksilöitä päivässä. Huhtikuun lopulla alkaa kahlaajien, kuten meriharakan ja kuovin, muutto kohti pohjoisia pesimäalueita. Toukokuussa arktinen muutto jatkuu tuhansien hanhien, kuikkalintujen ja kahlaajien osalta etenkin toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla. Arktikamäärät ovat tosin pienempiä kuin itäisellä Suomenlahdella, mutta ajoittain muutot voivat olla hyvin näyttäviä myös Hangossa.
Syysmuutto käynnistyy viimeistään toukokuun puolivälissä, kun telkkä-, haahka-, sinisorsa- ja isokoskelokoiraat muuttavat länteen kohti kesäisiä sulkasatoalueita. Kesäkuussa lintujen muutto on vähäistä, joinakin vuosina voidaan nähdä kesäistä pikkukäpylintujen vaellusta. Kahlaajien syysmuutto vilkastuu heinäkuun alussa, näkyvimpiä lajeja ovat suosirrit ja viklot. Naurulokkien päämuutto ajoittuu heinäkuun puoliväliin. Heinäkuun lopulla Gåsörsuddenin särkällä voi levähtää satoja kahlaajia, riippuen sekä meriveden korkeudesta että muuton aikaisesta säästä. Elokuun näkyvimpiä muuttajia ovat merimetso, varpushaukka, metsäkirvinen, keltavästäräkki ja pääskyt, muuton kiihtyessä kuun loppua kohden.
Syyskuussa näkyvä muutto on voimakkaimmillaan. Kurjet, vesilinnut, petolinnut, kyyhkyt ja monet varpuslinnut muuttavat tällöin suurin joukoin. Useiden tuhansien kurkien ja satojen petolintujen päivämuutot ovat säännöllisiä, varpuslintujen päivämuutot voivat nousta kymmeniin tuhansiin yksilöihin. Syyskuun lopulla ja lokakuussa alkaa vaelluslintujen näytös. Usein korkeimmat määrät vaeltajia nähdään lokakuun alussa, jolloin huippuvuosina voi nähdä tuhansia tiaisia ja satoja närhiä päivässä. Lokakuu on rengastajille kiireisintä aikaa, sillä parhaimpina päivinä lintuverkoilla pyydetään yli tuhat lintua rengastusta varten. Myös vaeltavat pöllöt ovat yksi Haliaksen erikoisuuksista. Öiset verkkokierrokset alkavat jo syyskuussa, ja lokakuu on parasta pöllöaikaa. Parhaimpina öinä rengastetaan viiden eri pöllölajin yksilöitä tai kokonaisuudessaan yli 20 yksilöä.
Lokakuu on hyvää aikaa myös muun muassa tikoille, rastaille ja itäisille harhailijoille. Esimerkiksi isokirvinen sekä taiga- ja hippiäisuunilinnut ovat lähes jokavuotisia asemalla havaittavia harvinaisuuksia. Marraskuun alussa muutto heikkenee, mutta vesilintuja, kuten isokoskeloita, voi nähdä hyviä määriä aina joulukuulle asti. Hyvinä pihlajanmarjavuosina tilhiä ja räkättirastaita nähdään vielä alku- ja keskitalvella. Talvella Hankoniemeä ympäröivä merialue pysyy Tringan alueen rannikkopaikoista pisimpään sulana. Niin kauan kuin Gåsörsuddenilla on sulaa, kyhmyjoutsenet ja monet muut vesilinnut viivyttelevät paikalla. Lauhoina talvina Hankoniemen kärki on otollisimpia paikkoja nähdä myös satunnaistalvehtijoita.