Title Image

Tutkimus ja aineisto

Nokkavarpunen on harvalukuinen rengastuslaji asemalla. Kuva Petteri Lehikoinen.

Tutkimus ja aineisto

Asemalla kerätään aineistoa (1) havainnoimalla näkyvää muuttoa, joka sisältää neljän tunnin vakiohavainnoinnin auringon noususta alkaen, (2) laskemalla paikalliset linnut Uddskatanin ja Gåsöruddenin alueilta sekä Tulliniemeä ympäröivältä merialueelta sekä (3) rengastamalla lintuja. Kerättyä aineistoa on hyödynnetty yli 150 julkaisussa, mm. osoittamaan ilmastonmuutoksen linnustovaikutuksia. Valtaosa julkaisuista on ladattavissa alla olevasta julkaisuluettelosta.

Muuttolintuselain Haahka

Muuttolintuselain “Haahka” kokoaa yhteen arvokkaan lintuhavaintoaineiston, joka on kerätty Hangon lintuasemalla 40 vuoden aikana. Helppokäyttöinen sovellus auttaa hahmottamaan yli 300 lintulajin yksilömäärissä ja muuttokäyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia ja esittelee lajit tekstein ja kuvin.

Ympäristön muutosten tutkiminen

Maailman muuttuessa on tärkeää seurata, kuinka lajit reagoivat elinympäristömuutoksiin. Tämä voi näkyä mm. lintujen muuton ajoittumisen tai populaatiokokojen muutoksina. Muutosten selvittämiseen tarvitaan pitkiä havaintosarjoja. Tämän takia on tärkeää, että lintuhavaintojen järjestelmällistä keräämistä jatketaan vastaisuudessakin lintuasemilla. Aseman aineiston on todettu soveltuvan mm. muutonajoittumisen ja muun vuodenaikaisesiintymisen määrittämiseen (ks. julkaisuluettelo). Muutonajoittumistietoja on hyödynnetty ilmastotutkimuksessa osoittamaan, että talviaikainen ilmaston ankaruus vaikuttaa seuraavan kevään muuton ajoittumiseen, ja kevätmuuton ajoittuminen on aikaistunut ilmaston lämpenemisen myötä. Lisäksi Haliaksen aineisto soveltuu asemalla esiintyvien lintupopulaatioiden kannankehityksien seurantaan tukemassa mm. valtakunnallista uhanalaisuusarviointia.

Hangon lintuasema on osa läntisen Suomenlahden ekologisen pitkäaikaisseurannan yksikköä (Long-Term Ecological Research (LTER), joka puolestaan on osa sekä Suomen ympäristökeskuksen loppuvuodesta 2006 perustamaa kansallista seurantaverkostoa että kansainvälistä ILTER-verkostoa. Toimiessasi miehittäjänä lintuasemalla voit nauttia hienoista lintuelämyksistä ja samalla edistät lintujen seurantaa ja tutkimusta.

Vaikka Haliaksen aineistosta on julkaistu viime aikoina useita artikkeleita, on aineiston kokonaispotentiaalista vasta raapaistu pintaa. Aseman periaate on, että aineisto on vapaasti tutkijoiden käytettävissä. Mikäli olet kiinnostunut tutkimusyhteystyöstä, ota yhteys aineistovastaava Aleksi Lehikoiseen aleksi.lehikoinen(at)helsinki.fi Helsingin yliopistosta.

Avoin aineisto

Hangon lintuaseman havaintoaineisto on ladattavissa kokonaisuudessaan aseman verkkosivuilta. Aineisto sisältää havaintoja yli 300 lintulajista ja yli 40 miljoonasta linnusta. Laajan aineiston mukana on analysointia helpottava R-ohjelman koodi.

Hangon lintuaseman pitkäaikaisaineisto

Ohjeet Haliaksen aineiston käyttöön

Aineiston käyttö ja siihen viittaaminen

Lintuaseman aineistosta on avoimesti ladattavissa päiväkohtaiset lajisummat aseman toiminnan alusta vuonna 1979 lähtien eri havainnointitavoittain: (i) paikalliset, (ii) muuttavat, (iii) vakiohavainnoinnin aikana muuttavat, (iv) lisäalueen paikalliset sekä (v) yömuuttavat. Lintujen lisäksi nisäkkäät on laskettu vuodesta 2020 alkaen. Aineiston voi ladata joko lajitietokeskuksen sivuilta tai alla olevasta linkistä zip-tiedostona lisenssin CC BY mukaisesti (versio 4.0).

Aineistoon tulee viitata seuraavasti:
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry (2021) Hangon lintuaseman aineisto: päiväsummat (versio 1.5). Ladattu osoitteesta www.halias.fi/pitkaaikaisaineisto <Päivä-Kuukausi-Vuosi>.

Aineistonkeruumenetelmät on kuvattu mm. julkaisussa Lehikoinen & Vähätalo (2000) ja Vähätalo ym. (2004). Aineiston tarjoaja ei ota vastuuta aineiston analysoinnista ja tulkinnasta tai mahdollisista aineistossa olevista tallennusvirheistä. Aineiston käyttöön liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä osoitteeseen halias@halias.fi. Mikäli aineistosta tuotetaan julkaisu, pyydämme kiittämään siinä satoja vapaaehtoisia lintuharrastajia, jotka ovat keränneet aineiston. Lisäksi pyydämme lähettämään julkaisusta kopion pdf-muodossa em. osoitteeseen tai postitse Tringa ry, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Aineistoversio 1.5 kattaa havainnot 31.12.2020 asti, ja tiedostoa tullaan päivittämään uudella aineistolla noin vuoden välein.

Suomen kulttuurirahasto on tukenut lintuaseman aineiston keruuta, josta lämmin kiitos!

Aineiston sisältö

Aineisto sisältää viisi tiedostoa: i) Lyhyet ohjeet aineiston rakenteesta ja käytöstä (sama kuin tämän sivun teksti), ii) Varsinainen aineistotiedosto (Haliasdata_v1.5.csv), iii-iv) kaksi aputaulukkoa aineiston analysointiin (taksoniluettelo: Halias_sp_v1.5.csv ja lista lajilleen määrittämättömistä taksoneista, ja miten mihin lajeihin näiden havainnot tulisi lisätä analyyseissä: Sp_species_v1.5.csv)_ja v) R-ohjelman koodi (Halias_data_v1.5.R), jolla voi nopeasti visualisoida lajikohtaisia vuodenaikaisia esiintymisiä. Aineistoa voi selailla esimerkiksi Excelissä ilman R-ohjelmaa. Ilmaisen R-ohjelman voi ladata osoitteesta https://cran.r-project.org/bin/windows/base/ ja RStudion https://www.rstudio.com/products/rstudio/download/.

Lataa aineisto tästä 

Aineistotiedostossa (Haliasdata_v1.5.csv) on yhteensä 15 saraketta:

(1) [FIN_name] Lajin tai lajiryhmän suomenkielinen nimi

(2) [SWE_name] Lajin tai lajiryhmän ruotsinkielinen nimi

(3) [ENG_name] Lajin tai lajiryhmän englanninkielinen nimi

(4) [Sci_name] Lajin tai lajiryhmän tieteellinen nimi

(5) [Species_Abb] Lajin tai lajiryhmän lyhenne

(6) [Species_code] Lajin tai lajiryhmän numero

(7) [Date] Päivämäärä muodossa PÄIVÄ.KUUKAUSI.VUOSI

(8) [Day-of-Year] Ns. Juliaaninen päivämäärä eli kuinka mones päivä kuluvana vuonna. 1.1. = 1, 2.1. = 2, jne. Karkausvuosina 31.12. = 366, muuten 365.

(9) [Year] Havaintopäivän vuosiluku.

(10) [Local] Havaittujen paikallisten lintujen lukumäärä kyseiseltä päivämäärältä. Kyyhkyillä, käillä, pöllöillä, kehrääjillä, kirskujilla, säihkylinnuilla, tikoilla ja varpuslinnuilla määrät tarkoittavat lukumäärää, joka on havaittu niemen kärjessä olevalta ydinalueelta asemarakennuksen lähettyviltä. Muilla lajeilla (vesi- ja rantalinnut, petolinnut) sarakkeen luku kuvaa koko seuranta-alueella havaittujen yksilöiden määrää mukaan lukien Gåsörsuddenilta havaitut linnut.

(11) [Migr] Koko päivän aikana muutolla havaittujen lintujen lukumäärä poislukien yömuuttajat.

(12) [Stand] Vakioidulla muutonhavainnointijaksolla havaitut muuttajat. Vakiohavainnointi alkaa auringonnoususta ja kestää 1.4.–1.11. välisenä aikana neljä tuntia, muina aikoina kaksi tuntia. Huomaa, että vakiota ei ole suoritettu kaikkina havaintopäivinä, joten nolla-arvo ei välttämättä tarkoita, että vakio on suoritettu ja yhtään lintua ei ole havaittu.

(13) [Additional] Aseman ydinalueen ulkopuolella (ns. lisäalue, joka sisältää mm. Gåsörsuddenin) havaittujen yksilöiden lukumääriä kyyhkyjen, käkien, pöllöjen, kehrääjien, kirskujien, säihkylintujen, tikkojen ja varpuslintujen osalta. Mikäli lajia ei ole havaittu ydinalueella (ks. kohta 9 [Local]), mutta laji on havaittu lisäalueella, lukumäärä on kirjattu. Lukumäärä on voitu kirjata lisäalueelta myös tilanteessa, jossa laji on havaittu ydinalueella, mutta lisäalueen havaintomäärä on huomattavan suuri (esimerkiksi muuton huippu tai yleisesti harvalukuinen laji). Tämän sarakkeen tiedot ovat luonteeltaan satunnaishavaintoja, joiden käyttöä ei suositella analyyseissä ilman tarkkaa harkintaa.

(14) [Observed] Etenkin aseman alkuaikoina joidenkin lajien paikallislukumäärää ei välttämättä ole kirjattu, vaikka laji on havaittu kyseisenä päivänä (ns. + merkintä). Mikäli laji on havaittu paikallisena, mutta lukumäärää ei ole laskettu, saa tämä sarake arvon TRUE. Mikäli lajin paikallisten lukumäärä on puolestaan kirjattu (vaikka se olisi 0) saa sarake arvon FALSE.

(15) [Night_migr] Satunnaisia yömuuttavien lajien havaintomääriä. Olennainen etenkin kaulushaikaralle, jolla valtaosa havainnoista on öiseen aikaan muuttavia yksilöitä.

Tyypillisiä esimerkkejä julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty tieteellisessä tarkoituksessa:

Aseman julkaisuluettelo:

Kanerva, A.-M., Hokkanen, T., Lehikoinen, A., Norrdahl, K. & Suhonen, J. 2020: The impact of tree crops and temperature on the timing of frugivorous bird migration. — Oecologia 193: 1021–1026.

Lehikoinen, A. 2011: Advanced autumn migration of sparrowhawk has increased the predation risk of long-distance migrants in Finland. — PLoS ONE 6(5): e20001.

Lehikoinen, A. & Jaatinen, K. 2012: Delayed autumn migration in Northern European waterfowl. — Journal of Ornithology 153: 563–570.

Lehikoinen, A., Lindén, A., Karlsson, M., Andersson, A. Crewe, T. L., Dunn, E. H., Gregory, G., Karlsson, L., Kristiansen, V., Mackenzie, S., Newman, S., Røer, J. E., Sharpe, C., Sokolov, L. V., Steinholtz, Å., Stervander, M., Priestley, L. T., Tirri, I.-S., Tjørnløv, R. S. 2019: Phenology of the avian spring migratory passage in Europe and North America: asymmetric advancement in time and increase in duration. — Ecological Indicators 101: 985–991.

Lehikoinen, A. & Vähätalo, A. 2000: Lintujen muuton ajoittuminen Hangon lintuasemalla vuosina 1979–1999. — Tringa 27: 150–227.

Lindén, A., Meller, K., Knape, J. 2017: An empirical comparison of models for the phenology of bird migration. — Journal of Avian Biology 48: 255–265.

Lindén, A., Lehikoinen, A., Hokkanen, T., Väisänen, R. A. 2011: Modelling irruptions and population dynamics of the great spotted woodpecker – joint effects of density and cone crops. — Oikos 120: 1065–1075.

Vähätalo, A. V., Rainio, K., Lehikoinen, A. & Lehikoinen, E. 2004: Spring arrival of birds depends on the North Atlantic Oscillation. — Journal of Avian Biology 35: 210–216.

Julkaisuluettelo

2023

167. Aintila, A. 2023: Halias – lintuasema Manner-Suomen eteläisimmässä kärjessä. — Ukuli

166. Aintila, A. 2023: Hanko – Julkaisussa: Kuntze, K (toim.): Suomen lintuasemien toiminta vuosina 2020-2022. — Linnut vuosikirja 2022: 44-59. PDF

165. Aintila, A. 2023: Hangon lintuaseman vuosikertomus 2022. — Tringa 50: 53-62. PDF

2022

164. Anon. 2022: Aarne ”Aatu” Vatulainen 20.8.1955-23.7.2022. — Tringa 49: 117. PDF

163. Hanf, T. 2022: Kahden viikon TET-jakso Tringalla. — Tringa 49: 112. PDF

162. Aintila, A. 2022: Juho Tirkkonen on vuoden 2022 nuori lintuharrastaja. — Tringa 49: 110. PDF

161. Tirkkojen, J., Laurikka, P. 2022: Halias: Mahtava mahdollisuus oppia uutta ja nähdä paljon lintuja. — Tringa 49: 33. PDF

160. Aintila, A. 2022: Hangon lintuaseman vuosikertomus 2021. — Tringa 49: 24–33. PDF

2021

159. Nevanlinna, R. 2021: Hangon Uddskatanin perinnebiotooppeja hoidettiin talkoovoimin. — Tringa 48: 73. PDF

158. Silvonen, J. 2021: Lintumatkailua Hangon Tulliniemellä? Tringan Leader-hanke Haliaksella 2019–2020. —Tringa 48: 49–50. PDF

157. Aintila, A. & Kivimäki, H. 2021: Hangon lintuaseman vuosikertomus 2020. — Tringa 48: 16–25. PDF

156. Weisshaupt, N., Lehikoinen, A., Mäkinen, T. & Koistinen, J. 2021: Challenges and benefits of using unstructured citizen science data to estimate seasonal timing of bird migration across large scales. — PLoS ONE 16(2): e0246572. PDF

155. Haapalainen, S. 2021: Antavatko pesimä- ja muutonaikaiset linnustonseurannat samansuuntaisia tuloksia lajien kannankehityksistä? — Pro gradu -työ. Bio- ja ympäristötieteiden tiedekunta. Helsingin yliopisto. PDF

2020

154. Niemenmaa, N. 2020: Kevät sivarina Hangon lintuasemalla. — Tringa 47: 84–85. PDF

153. Nevanlinna, R. 2020: Tutkimus: Hyvät siemenvuodet viivästyttävät lintujen syysmuuttoa ja aikaistavat kevätmuuttoa. — Tringa 47: 76. PDF

152. Silvonen, J. 2020: Opastetut yleisökierrokset käynnistyivät Haliaksella. — Tringa 47: 74. PDF

151. Lehikoinen, P. 2020: Avian conservation in a changing environment: species’ responses and the efficiency of conservation measures. — Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos. PDF

150. Kanerva, A.-M., Hokkanen, T., Lehikoinen, A., Norrdahl, K. & Suhonen, J. 2020: The impact of tree crops and temperature on the timing of frugivorous bird migration. — Oecologia 193: 1021–1026. PDF

149. Halkka, A. 2020: Changing climate and the Baltic region biota. — Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos. PDF

148. Pihlajaniemi, M., Eriksson, H. & Lehikoinen, A. 2020: Linnut ja ilmasto – Matka muuttuvaan luontoon. Docendo.

147. Kivimäki, H., Aintila, A. & Lehikoinen, A. 2020: Hangon lintuaseman vuosikertomus 2019. — Tringa 47:10–21. PDF

2019

146. Lehikoinen, A. 2019: Long-term monitoring at the Hanko Bird Observatory. —  Bird Census News. 32/1–2: 38–44. PDF

145. Karlemo, M. 2019: Påverkar vårens ankomsttid och vårflyttningens tidpunkt lövsångarens (Phylloscopus trochilus) populationsdynamik? — Pro gradu. Fakulteten för naturvetenskaper och teknik. Miljö- och marinbiologi. Åbo Akademi. Lue lisää

144. Laurikka, P. 2019: TET Hangon lintuasemalla. — Tringa 46: 109. PDF

143. Nevanlinna, R. 2019: Lintumatkailuhanke käyntiin Hangon lintuasemalla. — Tringa 46: 71. PDF

142. Kivimäki, H., Laitasalo, J. & Lehikoinen, A. 2019: Hangon lintuaseman vuosikertomus 2018. — Tringa 46: 65–70. PDF

141. Lehikoinen, A., Aintila, A., von Hertzen, J., Karimaa, H., Kivimäki, H., Laitasalo, J., Lampinen, M., Nevanlinna, R., Tirri, I., Soilevaara, K. & Välimäki, K. 2019: Hangon lintuaseman toimintasuunnitelma vuosille 2019–2028. — Tringa 46: 43–62. PDF

140. Lehikoinen, A. 2019: Euroopan ja Pohjois-Amerikan lintuasemien yhteishanke selvitti, kuinka paljon ilmastonmuutos on aikaistanut lintujen kevätmuuttoa. — Tringa 46: 39–42. PDF

139. Partanen, V. 2019: Rarifiiliksiä Haliaksen pinnarallissa. — Tringa 46: 37. PDF

138. Kivimäki, H. 2019: Hangon lintuaseman juhlatunnelmia ja uusia ystäviä. — Tringa 46: 36. PDF

137. Nevanlinna, R. 2019: Halias on hyvä koulu. — Tringa 46: 34. PDF

136. Silvonen, J. 2019: Nuorisoretkiä Haliakselle huhtikuussa. — Tringa 46: 3. PDF

135. Nevanlinna, R. 2019: Haliaksen uusi suunta. — Tringa 46: 1. PDF

134. Aintila, A. & Lehikoinen, A. 2019: Hangon lintuasema täytti 40 vuotta. — Linnut 54(1): 24–31.

133. Lehikoinen, A., Lindén, A., Karlsson, M., Andersson, A. Crewe, T. L., Dunn, E. H., Gregory, G., Karlsson, L., Kristiansen, V., Mackenzie, S., Newman, S., Røer, J. E., Sharpe, C., Sokolov, L. V., Steinholtz, Å., Stervander, M., Priestley, L. T., Tirri, I.-S., Tjørnløv, R. S. 2019: Phenology of the avian spring migratory passage in Europe and North America: asymmetric advancement in time and increase in duration. — Ecological Indicators 101: 985–991. Lue lisää

2018

132. Keskikallio, O. 2018: Työelämään tutustumassa Tringan toimistolla ja Haliaksella. — Tringa 45: 111. PDF

131. Pihlajaniemi, M. 2018: Syksyn vaeltajat. — Suomen Luonto 2018(9): 54–59.

2017

130. Lehikoinen, A. 2017: Hanko. — Julkaisussa: Kuntze, K. (toim.): Suomen lintuasemat vuosina 2010–2016. Linnut-vuosikirja 2016: 125. PDF

129. Pietiläinen, M. 2017: Pikkunisäkässyklien vaikutus pöllöjen syysmuuttoon Suomessa. Pro gradu. Biotieteiden laitos. Helsingin yliopisto. PDF

128. Lehikoinen, A., Santaharju, J., & Møller, A. P. 2017: Sex-specific timing of autumn migration in birds: Impact of sexual size dimorphism and differences in breeding investment. — Ornis Fennica 94: 53–65. PDF

127. Lindén, A., Meller, K., Knape, J. 2017: An empirical comparison of models for the phenology of bird migration. — Journal of Avian Biology 48: 255–265. Lue lisää (abstract).

2016

126. Lehikoinen, A., Aintila, A., Andrejeff, S., Lehikoinen, S., Seimola, T., Tirri, I.-S., Vattulainen, M., Vähätalo, A. & Välimäki, K. 2016: Muuton ajoittuminen eri ikäluokilla ja sukupuolilla Hangon lintuaseman rengastusten perusteella. Osa 5: Kevät kultarinnasta sirkkuihin. — Tringa 43: 121–138. PDF

125. Lehikoinen, A., Aintila, A., Andrejeff, S., Lehikoinen, S., Seimola, T., Tirri, I.-S., Vattulainen, M., Vähätalo, A. & Välimäki, K. 2016: Muuton ajoittuminen eri ikäluokilla ja sukupuolilla Hangon lintuaseman rengastusten perusteella. Osa 4: Kevät vesilinnuista kerttusiin. — Tringa 43: 84–97. PDF

124. Meller, K. 2016: The impacts of temperature on the long-term variation in migration and breeding performance of birds. Väitöskirja. Biotieteiden laitos. Helsingin yliopisto. PDF

123. Santaharju, J. 2016: Protogynia varpuslintujen syysmuuttostrategiana – muuttavatko varpuslintunaaraat syksyllä aikaisemmin kuin koiraat? Pro gradu. Biotieteiden laitos. Helsingin yliopisto. PDF

2015

122. Lehikoinen, A., Laitasalo, J., Lehikoinen, P., Lindholm, A., Piha, M., Santaharju, J., Seimola, T., Tirri, I.-S., Vattulainen, M. & Välimäki, K. 2015: Muuton ajoittuminen eri ikäluokilla ja sukupuolilla Hangon lintuaseman rengastusten perusteella. Osa 3: Syksyiset varpuslinnut hippiäisestä sirkkuihin. — Tringa 42: 119–140. PDF

121. Lehikoinen, A., Laitasalo, J., Lehikoinen, P., Lindholm, A., Piha, M., Santaharju, J., Seimola, T., Tirri, I.-S., Vattulainen, M. & Välimäki, K. 2015: Muuton ajoittuminen eri ikäluokilla ja sukupuolilla Hangon lintuaseman rengastusten perusteella. Osa 2: Syksyiset varpuslinnut pääskyistä uunilintuihin. — Tringa 42: 80–98. PDF

120. Lehikoinen, A. 2015: Pyrstötiaishavaintoja perattiin. — Linnut 50(2): 37–41. PDF

119. Pynnönen, P. 2015: 20 vuotta ihmetyksestä määritykseen. — Linnut 50(1): 23. PDF

118. Lehikoinen, A. 2015: Maalle uusi hernekertun alalaji löytyi museo kokoelmasta. — Linnut 50(1): 22–23. PDF

117. Valkama, J., Saurola, P., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Piha, M., Sola, P. & Velmala, W. 2014: Suomen rengastusatlas. Osa II. — Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö, Helsinki. Lue lisää.

2014

116. Lehikoinen, A. 2014: Hangon lintuasema 2013. — Tringa 41: 151–158. PDF

115. Hintikka, J., Lehikoinen, A., Piha, M. & Välimäki, K. 2014: Rönnskär ja Halias osana ensimmäistä kansainvälistä lintuasemakokousta Falsterbossa. — Tringa 41: 147–150. PDF

114. Björklund, H. 2014: Orni kiikarissa. Aatu asuu lintuasemalla. — Linnut 49(3): 14–17. PDF

113. Koho, M., Lehikoinen, A. & Hyvönen, E. 2014: Ornithology based on linking bird observations with weather data. — SePublica 1155. PDF

112. Lehikoinen, A., Ekroos, J., Piha, M., Seimola, T., Tirri, I. S., Velmala, W. & Vähätalo, A. 2014: Muuton ajoittuminen eri ikäluokilla ja sukupuolilla Hangon lintuasemalla rengastusten perusteella. Osa 1: syksyiset ei-varpuslinnut. — Tringa 41: 30–53. PDF

2013

111. Nevanlinna, R. 2013: Tulliniemi aukeaa kaikelle kansalle. — Tringa 40: 80–81. PDF

110. Meller, K., Lehikoinen, A. & Vähätalo, A. 2013: The effect of hatching date on timing of autumn migration in partial migrants – an individual approach. — Journal of Avian Biology 44: 272–280. Lue lisää: Abstract

109. Lehikoinen, A. 2013: Hangon lintuasema 2012. — Tringa 40: 32–37. PDF

2012

108. Lehikoinen, A. 2012: Helmipöllöt olivat syksyllä liikekannalla. — Tringa 39: 117. PDF

107. Lehikoinen, A. 2012: Kyhmypilkkasiipi – kyhmypilkkasiipi! — Linnut 47(3): 38–39. PDF

106. Lehikoinen, A. 2012: Hangon lintuaseman vuosikertomus. — Tringa 39: 56–63. PDF

105. Lehikoinen, A. 2012: Halias iski kahdesti – vesilintuharvinaisuuksia kaukaa idästä ja lännestä. — Tringa 39: 40–41. PDF

104. Lehikoinen, A. & Jaatinen, K. 2012: Delayed autumn migration in Northern European waterfowl. — Journal of Ornithology 153: 563–570. Lue lisää Abstract

2011

103. Lehikoinen, A. Hokkanen, T. & Lokki, H. 2011:Young and female-biased irruptions in pygmy owls Glaucidium passerinumin southern Finland.  — Journal of Avian Biology 42: 564–569. Lue lisää: Abstract.

102. Lehikoinen, A. 2011: Kaikkien aikojen kurkisyksy. — Linnut 46(4): 30–31. PDF

101. Lehikoinen, A. 2011: Hangon lintuaseman vuosi 2010. — Tringa 38: 279–284. PDF

100. Lindén, A. 2011: Using first arrival dates to infer bird migration phenology.  — Boreal Environment Research 16 (Suppl. B): 49–60. PDF

99. Halkka, A., Lehikoinen, A. & Velmala, W. 2011: Do long-distance migrants use temperature variation along the migration route in Europe to adjust the timing of their spring arrival. — Boreal Environment Research 16 (Suppl. B): 35–48. PDF

98. Knudsen, E. 2011: Assessing changes in the phenology of bird migration. Ph. D. Thesis. Faculty of Mathematics and Natural Sciences, Univesity of Oslo. PDF

97. Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Valkama, J. & Väisänen, R. A. 2011: Trikomonoosiepidemian vaikutus Suomen viherpeippokantaan. — Linnut-vuosikirja 2011: 110–116. PDF

96. Lehikoinen, A., Lehikoinen, P., Lindén, A. & Laine, T. 2011: Population trend and status of the endangered White-backed Woodpecker Dendrocopos leucotos in Finland. — Ornis Fennica 88: 195–207. PDF

95. Lehikoinen, A. 2011: Advanced autumn migration of sparrowhawk has increased the predation risk of long-distance migrants in Finland. — PLoS ONE 6(5): e20001. Lue lisää. PDF

94. Lindén, A. & Mäntyniemi, S. 2011: Using negative binomial distribution to model overdispersion in ecological count data. — Ecology 92: 1414–1421. Lue lisää: Abstract

93. Lindén, A., Lehikoinen, A., Hokkanen, T., Väisänen, R. A. 2011: Modelling irruptions and population dynamics of the great spotted woodpecker – joint effects of density and cone crops. — Oikos 120: 1065–1075. Lue lisää: Abstact

92. Jaatinen, K., Öst, M. & Lehikoinen, A. 2011: Adult predation risk drives shifts in parental care strategies: a long-term study. — Journal of Animal Ecology 80: 49–56. Lue lisää: Abstract

91. Saino, N., Ambrosini, R., Hüppop, K., Hüppop, O., Lehikoinen, E., Lehikoinen, A., Provenzale, A., Rainio, K., Romano, M., Rubolini, D., von Hardenberg, J. & Sokolov, L. 2011: Climate warming, ecological mismatch at arrival and population decline in migratory birds. — Proceedings of the Royal Society London B-Biological Sciences 278: 835–842. Lue lisää: Abstract

90. Lehikoinen, P., Vähätalo, A., Lehikoinen, A., Ekroos, J., Jaatinen, K., Velmala, W. & Välimäki, K. 2011: Lintujen vuorokausiaktiivisuus rengastusten perusteella Hangon lintuasemalla. — Tringa 38: 202–244. PDF

2010

89. Solonen, T., Lehikoinen, A. & Lammi, E. (toim.) 2010: Uudenmaan linnusto – Lajisto, levinneisyys ja runsaus. — Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys. 511 s.

88. Lehikoinen, A., Saurola, P., Valkama, J., Lindén, A. & Byholm, P. 2010: Life history events of the Eurasian sparrowhawk in changing climate. — Journal of Avian Biology 41: 627–636. PDF

87. Lehikoinen, A. 2010: Haliaksen vuosikertomus 2009. — Tringa 37: 44–49. PDF

86. Lehikoinen, A. 2010: Halias. — Julkaisussa Lampinen, M. (toim.): Suomen lintuasemien toiminta vuonna 2009. Linnut-vuosikirja 2009: 120–121. PDF

85. Lindén, A. 2010: Conceptual and statistical modelling of environmental effects in population dynamics. Ph. D. Thesis. Helsingin yliopisto. PDF

2009

84. Pirinen, P. 2009: Vihdoin klassinen pöllöyö! — Tringa 36: 178. PDF

83. Lehikoinen, A. 2009: Pöllöt vaelsivat Haliakselle. — Tringa 36: 174–177. PDF

82. Lehikoinen, A. 2009: Hangon lintuaseman vuosikertomus 2008. — Haliaksen internet-sivut. PDF

81. Lehikoinen, A. & Lindholm, A. 2009: Ruskourpiainen rantautui Suomeen. — Linnut 44(4): 32–36. PDF

80. Lehikoinen, A. 2009: Hangon lintuasemalla hyvä pöllösyksy. — Linnut 44(4): 7. PDF

79. Kilpi, M., Lehikoinen, A., Asanti, T. & Rusanen, P. 2009: Skarven i Finland – hur det blev som det blev. — Skärgården 32(4): 6–11.

78. Lehikoinen, A. 2009: Halias. — Julkaisussa Nikkinen, L. (toim.): Suomen lintuasemien toiminta vuonna 2008. Linnut-vuosikirja 2008: 105–107. PDF

77. Fox, A.D., Kobro, S., Lehikoinen, A., Lyngs, P. & Väisänen, R.A. 2009: Northern Bullfinch Pyrrhula p. pyrrhula irruptive behaviour linked to rowanberry Sorbus aucuparia abundance. — Ornis Fennica 86: 51–60. PDF

76. Lehikoinen, A. 2009: Climate forcing on avian life history. — Ph. D. Thesis. Helsingin yliopisto. PDF. Lue suomenkielinen tiivistelmä.

75. Yohannes, E., Biebach, H., Nikolaus, G. & Pearson, D.J. 2009: Migration speeds among eleven species of long-distance migrating passerines across Europe, the desert and eastern Africa. — Journal of Avian Biology 40: 126–134. Lue lisää: Abstract

74. Yohannes, E., Biebach, H., Nikolaus, G. & Pearson, D.J. 2009: ­­­­Passerine migration strategies and body mass variation along geographic sectors across East Africa, the Middle East and the Arabian Peninsula. — Journal of Ornithology 150: 369–381. PDF

2008

73. Lintuasematoimikunta (toim. Lehikoinen, A.) 2008: Hangon lintuaseman kehittämissuunnitelma. — Tringa 35: 220–239. PDF

72. Useita kirjoittajia 2008: Asemalla sattuu ja tapahtuu – otteita päiväkirjoista. — Tringa 35: 210–219. PDF

71. Lehikoinen, A. (toim.), Ekroos, J., Jaatinen, K., Lehikoinen, P., Lindén, A., Piha, M., Vattulainen, A. & Vähätalo, A. 2008: Lintukantojen kehitys Hangon lintuasemalla 1979–2007. Bird population trends based on the data of Hanko Bird Observatory (Finland) during 1979–2007. — Tringa 35: 146–209. PDF (katso kuvaajat myös LTER-portaalista)

70. Rainio, K. 2008: Climate change effects on avian migration. — Ph.D.Thesis. Annales Universitatis Turkuensis. Sarja 230. PDF

69. Lehikoinen, A. 2008: Hangon lintuaseman toimintakertomus 2007. — Haliaksen internet-sivut. PDF

68. Lehikoinen, A. 2008: Halias. — Julkaisussa Nikkinen, L. (toim.): Suomen lintuasemien toiminta vuonna 2007. Linnut-vuosikirja 2007: 87–89. PDF

67. Lehikoinen, A., Christersen, T. K., Öst, M., Kilpi, M., Saurola, P. & Vattulainen, A. 2008: Large-scale change in the sex ratio of a declining eider population. — Wildlife Biology 14: 288–301. PDF

2007

66. Lehikoinen, P. 2007: Ennätyksellinen räkättirastasmuutto Hangon lintuasemalla 4.11.2006. — Tringa 34: 188–189. PDF

65. Lehikoinen, A. 2007: Hangon lintuaseman toimintakertomus 2006. — Tringa 34: 112–117. PDF

64. Lehikoinen, A. 2007: Halias. — Julkaisussa Nikkinen, L. (toim.): Suomen lintuasemien toiminta vuonna 2006. Linnut-vuosikirja 2006: 112–113. PDF

2006

63. Rainio, K., Laaksonen, T., Ahola, M., Vähätalo, A.V. & Lehikoinen, E. 2006: Climatic responses in spring migration of boreal and arctic birds in relation to wintering area and taxonomy. — Journal of Avian Biology 27: 507–515. PDF

62. Lehikoinen, A., Below, A. & Wickman, M. 2006: Tulliniemen luonnonsuojelualueen ja Russarön saaristolinnusto vuonna 2005. —Tringa 33: 152–169. PDF

61. Lehikoinen, A. 2006: Kotimaan kohde: Syksyinen Halias – keskellä lintujen muuttovirtaa! — Linnut 41(3): 24–27. PDF

60. Jonzén, N., Lindén, A., Ergon, T., Knudsen, E., Vik, J. O., Rubolini, D., Piacentini, D., Brinch, C., Spina, F., Karlsson, L., Stervander, M., Andersson, A., Waldenström, J., Lehikoinen, A., Edvardsen, E., Solvang, R. & Stenseth, N. C. 2006: Rapid advance of spring arrival dates in long-distance migratory birds. — Science 312: 1959–1961. Lue lisää: Abstract

59. Lehikoinen, A. 2006: Hangon lintuaseman vuosikertomus 2005. — Tringa 33: 106–109. PDF

58. Lehikoinen, A. 2006: Hanko. — Julkaisussa: Nikkinen, L. (toim.): Suomen lintuasemien toiminta vuonna 2005. Linnut-vuosikirja 2005: 73–75. PDF

57. Lehikoinen, A., Lindén, A., Ekroos, J., Vähätalo, A. & Välimäki, K. 2006: Lintuasemat – uusi lintukantojen seurantamenetelmä Suomessa. — Linnut-vuosikirja 2005: 137–144. PDF

56. Lehikoinen, A., Kilpi, M. & Öst, M. 2006: Winter climate affects subsequent breeding success of common eiders. — Global Change Biology 12: 1355–1365. PDF

2005

55. Lehikoinen, A. 2005: Hangon lintuaseman vuosikertomus 2004. — Tringa 32: 192–196. PDF

54. Lehikoinen, A. 2005: Hanko. — Julkaisussa: Nikkinen, L. (toim.): Suomen lintuasemien toiminta vuonna 2004. Linnut-vuosikirja 2004: 94–96. PDF

53. Lehikoinen, P. 2005: Vaaleakiitäjä (Apus pallidus) Hangon lintuasemalla – paistaa se aurinko risukasaankin. — Bongari –vuosikirja 2004: 32–34. PDF

2004

52. Mikkola, K. 2004: Havainnot Tulliniemestä ennen Hangon lintuaseman perustamista. — Tringa 31: 68–74. PDF

51. Lehikoinen, A. 2004: Hanko. — Julkaisussa: Ojanen, M. (toim.): Suomen lintuasemat 2003 — katsaus 12 aseman toimintaan. Linnut-vuosikirja 2003: 124–126. PDF

50. Ekroos, J., Lehikoinen A., Lehikoinen, P. & Pynnönen, P. 2004: Harvalukuisten lintujen esiintyminen Hangon lintuasemalla 1979-2002. — Tringa 31: 74–93. PDF

49. Vähätalo, A. V., Rainio, K., Lehikoinen A. & Lehikoinen E. 2004: Spring arrival of birds depends on the North Atlantic Oscillation. — Journal of Avian Biology 35: 210–216. PDF

2003

48. Nowakowski, J. K. & Vähätalo, A. 2003: Is the Great Tit Parus major an irruptive migrant in North-East Europe? — Ardea 91: 231–244. PDF

47. Vähätalo, A. 2003: Lintuasema -aineistot paljastavat: Ilmasto vaikuttaa kevätmuuttoon. — Tringa 30: 108–110. PDF

46. Lehikoinen, A. 2003: Merimetson kannankehitys Suomessa – pesintämenestys, ravinto ja vaikutus muihin pesimälintuihin. Pro gradu, Ekologian ja systematiikan laitos, Helsingin yliopisto. PDF

45. Kilpi, M., Öst, M. Lehikoinen, A. & Vattulainen, A. 2003 : Male sex bias in Eiders Somateria mollissima during spring migration into the Gulf of Finland. — Ornis Fennica 80: 137–142. PDF

44. Lehikoinen, A. 2003: Hanko. — Julkaisussa: Ojanen, M. (toim.): Suomen lintuasemat 2002 — katsaus 12 aseman toimintaan. Linnut-vuosikirja 2002: 126–128. PDF

43. Lehikoinen, A. 2003: Hangon lintuaseman vuosikertomus 2002. —Tringa 30: 104–107. PDF

42. Lehikoinen, A. 2003: Hangon lintuaseman vuosikertomus 2001. —Tringa 30: 100–103. PDF

2002

41. Lehikoinen, A. 2002: Hanko. — Julkaisussa: Ojanen, M. (toim.): Suomen lintuasemien toiminta vuonna 2001. Linnut-vuosikirja 2001: 70–71. PDF

40. Lehikoinen, A. 2002: Töyhtö- ja hömötiaisen risteymä Parus cristatus X montanus Hangon lintuasemalla lokakuussa 2002. —Tringa 29: 174–175. PDF

39. Lehikoinen, A. 2002: Hangon lintuaseman muuttoennätykset 1979–2001. —Tringa 29: 2–8. PDF

2001

38. Lehikoinen, A. 2001: Hangon lintuaseman toimintakertomus 2000. — Tringa 28(2): 94–98. PDF

37. Lehikoinen, A. 2001: Hanko. — Julkaisussa: Ojanen, M. (toim.): Suomen lintuasemien toiminta vuonna 2000 . Linnut-vuosikirja 2000: 70–73. PDF

2000

36. Soilevaara, K. 2000: Bonelli Hangon Tulliniemellä. — Bongari-vuosikirja 2000(2): 80–81.

35. Schaub, M., Jenni, L. 2000: Body mass of six long-distance migrant passerine species along the autumn migration route. — Journal fur Ornithologie 141: 441–460.

34. Lehikoinen, A. & Vähätalo, A. 2000: Lintujen muuton ajoittuminen Hangon lintuasemalla vuosina 1979–1999. Phenology of bird migration at the Hanko Bird Observatory, Finland, in 1979-1999. — Tringa 27: 150–226. PDF Muutama korjaus taulukkoihin

33. Pynnönen, P. 2000 : Hangon lintuaseman toimintakertomus 1999. —Tringa 27: 146–149. PDF

32. Laaksonen, J. 2000: Haliaksella tehdäänkin tiedettä. —Tringa 27: 145. PDF

1999

31. Lehti, M. & Pynnönen, P. 1999: Hangon lintuaseman toimintakertomus 1998. —Tringa 26: 90–93. PDF

1998

30. Pynnönen, P. 1998: Hangon lintuaseman toimintakertomus 1997. — Tringa 25: 119–122.  PDF

1997

29. Lehti, M. 1997: Hangon lintuaseman toimintakertomus 1996. — Tringa 24: 167–170. PDF

28. Mikkola, K. 1997: Kaksikymmentäkaksi vuotta Tvärminnestä Haliakselle. —Tringa 24: 14–19. PDF

27. Kokkonen, S. 1997: Habitat selection of Sylvia -warblers during migration in Southern-Finland. Master Thesis, University of Helsinki, Department of Ecology and Systematics. PDF

1996

26. Vähätalo, A. 1996: Hangon lintuaseman vakioverkkorengastukset paljastavat: talitiainen ei vaella vaan käyttäytyy kuin tyypillinen muuttolintu. — Tringa 23: 160–163. PDF

25. Pynnönen, P. 1996: Hangon lintuaseman toimintakertomus 1995. —Tringa 23: 111–115. PDF

24. Roos, S. 1996: Orientation of Willow Warblers in Hanko Bird Observatory. Master Thesis, University of Helsinki, Department of Ecology and Systematics. PDF

1995

23. Vähätalo, A. 1995: Pajulintujen muutto Hangossa syksyllä 1994. Linnut 96 –kongressi, Oulu, 10.–12. elokuuta 1995.

22. Pynnönen, P. 1995: Haliaksen toimintakertomus 1994. — Tringa 22: 123–125. PDF

1994

21. Lehti, M. 1994: Haliaksen toimintakertomus 1993. — Tringa 21: 130–133. PDF

20. Pynnönen, P. 1994: Hömö– ja lapintiaisen risteymä Haliaksella. — Tringa 21: 37. PDF

1993

19. Nikander, P. J. 1993: Haliaksen toimintakertomus 1992. — Tringa 20: 122–126. PDF

1992

18. Lehti, M. 1992: Hangon lintuaseman toimintakertomus 1991. — Tringa 19: 32–35. PDF

1991

17. Hänninen, P. 1991: Hangon lintuaseman toimintakertomus 1990. — Tringa 18: 46–52. PDF

1990

16. Nikander, P. J. 1990: Uddskatanin linnustoselvitys.

15. Lehti, M. 1990: Hangon lintuaseman toimintakertomus 1989. — Tringa 17: 60–64. PDF

1989

14. Nikander, P. J. 1989: Haliaksen toimintakertomus 1988. — Tringa 16: 57–62. PDF

1988

13. Nikander, P. J. 1988: Haliaksen toimintakertomus 1987. — Tringa 15: 70–74. PDF

12. Topp, A. 1988: Kangaskiurusta Haliaksen aineiston pohjalta. — Tringa 15: 38–39. PDF

1987

11. Nikander, P. J. 1987: Haliaksen toimintakertomus 1986. — Tringa 14: 62–66. PDF

1986

10. Nikander, P. J. 1986: Hangon lintuasema 1985. — Tringa 13: 57–59. PDF

1985

9. Nikander, P. J. 1985: Staijauskoe Hangon lintuasemalla. — Tringa 12: 145–147. PDF

8. Lehtinen, I. 1985: Hangon lintuaseman toimintakertomus 1984. — Tringa 12: 72–76. PDF

1984

7. Nikander, P. J. 1984: Tiaisten vaelluksista Hangon lintuasemalla syksyinä 1979–1983. — Tringa juhlajulkaisu 11(5): 36–47. PDF

6. Lehtinen, I. 1984: Hangon lintuasema Toiminta 1983. — Tringa 11: 70–74. PDF

1983

5. Anon. 1983: Lintuasemien toiminta 1982. — Lintumies 18: 124–125. PDF

4. Haapala, J. 1983: Hangon lintuasema Toimintakertomus 1982. — Tringa 10: 22–25. PDF

1982

3. Lehtinen, I. & Saari, J. 1982: Hangon lintuasema 1981. — Tringa 9: 68–71. PDF

1981

2. Haapala, J. 1981: Hangon lintuasema Toimintakertomus 1980. — Tringa 8: 61–63. PDF

1980

1. Kauppinen, S., Mikkola, K. & Haapala, J. 1980: Tringan lintuasemat 1979, Porkkala ja Hanko. — Tringa 7: 15–20. PDF